365: Operaatio Läski

Ohhoh! Jopa on ollut menoa ja vilskettä. En minä ole Operaatiota, blogia enkä Teitä lukijoitakaan unohtanut. On vain ollut niin paljon tekemistä, etten yksinkertaisesti ole ehtinyt paneutumaan kirjoittamiseen.

Tiistaina alkoi nyrkkeily. Aikaisemmin kesällä, kun pikkuveljeni ehdotti nyrkkeilyn aloittamista, olin epävarma ajatuksesta. Leppoisana nallekarhuna ja rauhanmiehenä lyöminen ei ole kuulunut repertuaariini. En pitänyt ideasta. Voi kuinka voi ihminen ollakaan väärässä. Kahdella sanalla: MAHTA-VAA! :D

Kuokkalan Graniitissa, peruskallion sisässä on kenttää jos jonkinmoista ja sieltä löysin myös itseni seisoskelemassa nyrkkeilysäkin vierestä. En yhtään tiennyt minne olin tullut ja mitä pitäisi tehdä. Olin pihalla kuin mummo lumessa. Siinä sitä seisoskeltiin ja ihmeteltiin kanssanyrkkeilijöitä, joilla oli asiaan kuuluvat pitkävartiset kengät.

Kun treenien vetäjä (en valitettavasti muista nimeä tähän hätään) saapui paikalla ja pyysi kaikkia riviin ilmoittaakseen joukkueiden olevan mustapaitaiset vastaan muut, muistui mieleen poikavuosien pesäpallotreenit. Jalkapallo tennispallolla nyrkkeilysäkkien roikkuessa seassa on oikein hyvä alkulämmittely. Saa ottaa kontaktia ja päätäkin joutuu pitämään ylhäällä, ettei käy niin kuin eräälle onnettomalle, joka joutui säkin tyrmäämäksi :)

Jalkapallon ja alkulämmittelyn jälkeen olikin vuoro ottaa hanskat naulasta ja opetella lyömään. On suoraa ja koukkua ja alakoukkua ja molemmille käsille vielä erikseen omat tapansa lyödä. Eikä se, että kädet saa pysymään mukana, edes riitä. Nyrkkeily on vaikeaa! Käsien lisäksi pitää osata seistä oikein, koska lyönti lähtee jaloista. Myös lantio, hartiat, pää ja muut paikat, joitten olemassaolosta en edes tiennyt, pitää hallita, että homman saa toimimaan. Nyrkkeily on kokovartalourheilua.

Tunnin huitomisen ja loppuvenyttelyn jälkeen ensimmäinen puolitoistatuntiseni kokovartalourheilun parissa oli ohitse. Kädet tärisi hallitsemattomasti ja jalat muistutti Jamie Oliverin makaroonipaistosta. Silti hymyilin. Olin löytänyt hienon, uuden lajin. Ja koska paikalla on myös muita, ei tarvitse miettiä motivaatio-ongelmia. Aivan varmasti joku tsemppaa, jos turhauttaa tai usko tekemäänsä meinaa loppua.

Parasta tässä, heti sen treeniolon jälkeen, on hinta. 2,5 € / kerta ja kausimaksuna vielä vähemmän. Miksei minulle ole kerrottu tästä aikaisemmin?! Eilen oli jo toiset treenit ja ensi viikolla jatkuu taas. WHII!